Tervetuloa Galleria Koppeloon! Katso näyttelyhakemus! Vuosi 2019 avattu hakuun.

Tamperelainen Galleria Koppelo on kuvataiteilija Paula Puikkosen ideoima ja yhdessä kustantaja Erkki Kiviniemen kanssa perustama näyttelytila. Vuosien saatossa Koppelossa on esitelty laajasti sekä Puikkosen omaa tuotantoa että kymmenien muiden taiteilijoiden töitä.

Näillä sivuilla kerrotaan Galleria Koppelon ajankohtaisista, menneistä ja tulevista näyttelyistä. Galleria-sivulta löytyy tietoa taiteilijoille, jotka ovat kiinnostuneita näyttelyn järjestämisestä. Paulan taulut -sivulla esitellään valikoima Paula Puikkosen maalauksia.

TAIDENÄYTTELY

LAPSUUS - 2.10.–31.10.2018

Aleppo 2016 - Himanka 1964

maalauksia: Helena Itkonen & Paula Hihnala



KAKSI LAPSUUTTA

Olemme halunneet kuvata kahta eri lapsuutta. Kuvat kertovat siitä, minkälaista oli lapsuus Syyrian Aleppossa vuonna 2016 ja Suomen Himangalla vuonna 1964.

Molemmat lapsuuden kuvaukset pohjautuvat valokuviin ja kuvien herättämiin tunteisiin ja mielikuviin. Maalauksista nousee kaksi eri maailmaa, kaksi täysin erilaista lapsuutta. Yhteistä on ainutkertainen, kallisarvoinen lapsuus, josta ammennetaan voimaa tulevaisuuteen, kasvuun ja aikuisuuteen.


Aleppo 2016

Kuvat Aleppon lapsista perustuvat lehtikuviin. Olen yhdistellyt ja muokannut kuvia mielessäni ja lopuksi kuvitellut lasten tunnelmia. Näistä omista tunteistani maalaukseni ovat syntyneet.

Katselen maailmaa toimittajan silmin. Tunne median kuvavirran äärellä on pysäyttänyt tutkimaan yksittäisiä valokuvia ja niiden kertomia tarinoita oikeista ihmisistä. Lapsista otetuissa lehtikuvissa näkyy lasten ilo ja kauhu ja samalla lasten voima kasvaa järjettömän väkivallan keskellä.

Olen tehnyt kaksi vuotta sitten yhden kuvasarjan Alepposta. Niissä kuvissa syyrialaiset sodan uhrit olivat kasvottomia ja nimettömiä, niin kuin he meille ovat.

Tässä näyttelyssä lapsilla on kasvot ja silmät katsovat meitä. Lasten kohtelu Syyriassa on rikos ihmisyyttä vastaan.

~ Helena Itkonen


Himanka 1964

Lapsuuteni kuvissa: valokuvissa ja muistikuvissa oli aina kesäpäivä, lämmin ja aurinkoinen. Valokuvissa ja tunnelmissa oli aina myös kuvaajan läsnäolo: äidille oli helppoa hymyillä.


Ison sisarusjoukon suojassa oli hyvä kasvaa ja katsoa tulevaisuuteen. Mielikuvissani aurinko lämmittää yhä kotitalon portaita.

Kuvissa haluan välittää tunteita ja työni lastenkirjojen ja kuvituksien parissa väistämättä siirtyy myös omaan ilmaisuun. Vanerille piirtämäni lapsuusmuistot ovat samalla muistelua ja hyvästijättöä hiljattain Alzheimerin tautiin kuolleelle äidilleni.

~Paula Hihnala